Utsuvaara kohoaa Levin ylle kuin vartija, jonka lumipeitteiset huiput katsovat alas laaksoihin – pohjoisen hiljaisessa yössä loistaa tähtien valtaistuin. Vain harvojen asuttama, kuninkaallisen arvonsa tunteva tunturi kätkee syliinsä hirsiset linnansa ja tyylikkäät retriittinsä, joihin vaeltajat saapuvat niin pohjoisen mailta kuin kaukaisilta valtameriltäkin. Tänne, tunturin arvoitukselliseen hiljaisuuteen, saapuvat he, joiden nimet tunnetaan kaikkialla – he, joiden valtakunnat ovat kaukana etelässä, mutta sydämet kaipaavat pohjoisen pakkasia ja revontulien tanssia. Alueen jylhä kauneus on omaa luokkaansa; tuuli kuiskii ikiaikaisten puiden oksilla, ja lumi hohtaa kuin hopea kuun loisteessa. Utsuvaaralla lomailevat ne, jotka etsivät paikan, jossa maailma unohtaa heidät hetkeksi, ja he itse voivat unohtaa maailman.